torstai 29. joulukuuta 2016

Alku, muttei suinkaan loppu

Moi,

Tässäpä tää nyt polkaistaan käyntiin, vuoden ankaran mietinnän tulos eli oma blogi...
Pääosin siis kutomisia ja virkkaamisia, mut saattaapa sekaan välillä muutakin eksyä :) lähinnä nyt tämä blogi tulee kasaamaan mun mielen tuotokset yhteen paikkaan ja mielelläni jaan tekemäni tänne, jos vaikka niistä saa inspiraation :D

Josko sitä tähän sitten alkusanoiksi itsestään jotakin kertois... perheeseen siis tällä hetkellä kuuluu aviomies Janne, bokseri Mauno, saksanpaimenkoira Hurma ja viljakäärme Kaponen. Harrastuksina siis nuiden karvaisempien lemmikkien koulutus ja niiden kanssa harrastaminen sekä pahemman luokan neuloosi ja nimenomaan villasukkia kohtaan, vaikka välillä tulee toki muutakin kudottua / virkattua... lähinnä kaiketi oon sellanen itseoppinut tahi -opetellut, vaikkakin äidiltä oon tainnut käsityötaidon periä ja kipinän neulomiseen. Virkkaamista siis vasta tänä vuonna oikeastaan opetellut ja perusjutut onnistuu, vaikeampia en ees vielä viitsi yrittää, niiden aika on myöhemmin. Kutomisen suhteen taidan enemmän olla sellainen ei niin valtavirran mukana menevä, pääosin itselle teen villasukkia ja sit muille lahjoiksi, miehen mielestä se ei omia sukkiaan ees ehdi pitää, itse taas ajattelen et joka päivälle pitää olla omat sukat ja niiden pitää sopia muihin vaatteisiin. Harvemmin enää itselle edes teen mitään lyhyitä sukkia vaan polvimittaiset niiden pitää olla, osa syynä varmaankin revennyt pohjelihas ja revenneet nivelsiteet nilkassa.

Yleensä inspiraationa kutomiseen toimii lanka, niin omiin kuin lahjaksi meneviinkin. Vaikkakin pääosin kudon 7 veljestä langasta, on rinnalle noussut tänä vuonna muutamia muitakin lankoja, kuten Lauri ja Red Heart. Itse itselle ostettu joululahjalanka Regian Arne&Carlos 6-säikeinen odottelee vielä inspiraatiota. Kauhean mielelläni en 7veikkaa ohuempaa lankaa kudo ja puikkoina pääosin nykyään koivuiset, joihin on edelleen viha/rakkaus-suhde. Paljon etsin inspiraatiota internetin ihmeellisestä maailmasta ja useampaa blogiakin tulee seurailtua. Ehkä olen sellainen oman tien kulkija kutomisen suhteen, joku malli tai väri saa aikaan inspiraation ja se on sitten menoa, välillä jostakin langasta tai väristä tulee inspiraatio mikä ei sitten toteutuksena toimikaan ja lanka jää odottamaan uutta inspistä. Paljolti sellaista pura ja kokeile meininkiä ja omia sovelluksia, joku toimii yhdessä ja toinen toisessa. Vaikka Facebookissa kuulunkin voihan villasukka! -ryhmään, teen mieluiten uniikkeja itselle ja muille ja ne jaan, jos vaikka joku mun tekeleistä sais inspiraation

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti